Väärä hälytys

Muutama viikko sitten tein postauksen, jossa kerroin uudesta vuokraponista. Ensimmäisen kerran jälkeen kävin ratsastamassa Helinällä vielä kaksi kertaa, jonka jälkeen tulin toisiin aatoksiin. Meillä ei oikeen kemiat kohdanneet, enkä halunnutkaan lopettaa ratsastuskoululla käymistä. Tajusin, että mähän olin löytänyt jo mun unelmien ponin, Bassen, eikä mun ollut mitään järkeä luopua mulle tällä hetkellä tärkeimmästä ponista jonkun sellaisen takia, jonka kanssa meno ei onnistu eikä tunnu mulle oikeanlaiselta ponilta. En siis alkanutkaan vuokraamaan Helinää. Jonkun korvaan voi kuulostaa luovuttamiselta, tai ehkä tein vähän hätiköidyn päätöksen aloittaessani vuokraamaan ponia, kun en ollut edes varma tykkäsinkö siitä. Itse oon kuitenkin sitä mieltä että tein oikean päätöksen lopettaessani ajoissa.

Mun ratsastukset ei kuitenkaan nytkään jää pelkästään ratsastuskoulun tunteihin. Puhuttiin nimittäin Jatan kanssa jo silloin kun lopetin Ellillä ratsastamisen, että Desva voisi olla vuokraajaa vailla kunhan palaa suht normaaliin liikutukseen. Nyt Jatta on alkanut taas ratsastaa sillä, ja mä kävin lauantaina kokeilemassa ponia. Montaa kertaa sillä ei olla vielä ratsastettu pitkän tauon jälkeen, joten liike on tosi kankeaa ja poni vielä hirveän jäykkä. Myös pohjalla voi olla jotain tekemistä asiaan, koska Desvalla ei ole kenkiä ja se joutuu varomaan ettei liukastu. Aloittelin sitten ihan sillä, että taluttelin ponia kentällä ja sen jälkeen lähdin kävelemään selästäkäsin.

Jos joku ei vielä siis tiennyt, Desva on Jatan, eli Ellin omistajan uusin poni. Jo ennen Jatalle tuloaan se oli mulle tuttu kaveri, kun asusteli aijemmin yhdellä läheisellä ratsastuskoululla (tai oikeastaan kahdellakin). Olin yläasteella tetissä toisessa näissä, ja pääsin hoitelemaan Desvaa koko tettiviikkoni ajan. Myös youtuben ihmeellisen maailman kautta tiesin ponin jo ennen tätä. ;)

Käveltiin ponin kanssa melkeen puolituntia alkuun, pitkille sivuille otettiin vähän mukaan ravia ja tehtiin ympyröitä. Aluksi poni ei suostunut liikkumaan ollenkaan, liike oli tosi kankeaa eikä edes ravia meinannut irrota ollenkaan. Hetken työstettyäni ponia myös ravissa, otettiin ensimmäiset laukat, jotka olivat aluksi melkoista pomppimista. Kenttä oli sen verran liukas että vain pitkillä sivulla uskalsi laukata, ja tavoitteena oli vain saada liikkeestä parempi, ulkonäöllä ei ollut niinkään väliä. Vaikka laukassa poni liikkuikin jännittyneesti pää ylhäällä, se auttoi tosi paljon ravin paranemiseen. Oikeaan kierrokseen Desva oli huomattavasti huonompi, ja sitä työstettiin enemmän, mutta vasempaan se rupesi jo ihan kivasti rentoutumaan.
On tuossa vielä paljon hommia että poni paranee ratsastettavuudelta, mutta ehdottomasti haluan nähdä miten meillä lähtee sujumaan. Edetään ihan rauhassa ja sitten mietitään, että alanko sillä vakituisesti ratsastamaan.

... :D

Niinkuin näette, liike jää vielä tosi lyhyeksi takaa, mutta parani kuitenkin loppua kohden.

Kiitos kuvista Jatalle ja Jatan äidille!

En olekaan tainnut vielä mainita, että tän viikon viikonloppuna meen taas aholle vuokraamaan, jos paranen siihen mennessä. Vuosi kerkesi taas mennä viime kerrasta, mutta onhan siellä pakko taas käydä. Sieltä tulee varmasti taas jonkunlaista postausta, se taitaakin olla heti seuraava postaus tämän jälkeen. Nähdäämpäs sitten niissä merkeissä, ja muistakaa jättää kommenttia, moikka!