Desvan kuulumisia

Tän postauksen kirjottaminen on vaan pitkittynyt ja pitkittynyt, ja nyt tähän samaan postaukseen kerron suoraan kahdelta kerralta. Ollaan Desvan kanssa tuuppailtu tässä pariin otteeseen ja käyty maastossakin. Siellä päästiin rallittelemaan ihan tosissaan, ja oli muuten hauskaa! Nyt kuitenkin kerron vähän tarkemmin noista kahdesta kouluilu kerrasta.

Pari viikkoa sitten tuuppailtiin tavalliseen tapaan Desvan kanssa kentällä. Tuulisesta säästä huolimatta Desva toimi tosi kivasti ja oli aika kivan tuntuinen ratsastaa. Tavoitteena mulla on aina vaan saada poni rennoksi ja astumaan kunnolla takaa eteen, koska noidenkin eteen saa Desvan kanssa tehdä jo aika paljon töitä. Muoto saisi olla vielä pyöreämpi ja apujen rehellisemmin läpi, mutta tuolla kerralla oltiin jo lähempänä tavoitetta kuin aijemmin.
Olen ennenkin sanonut, ja varmasti kuvistakin huomaa että oikea kierros on Desvalle paljon haastavampi. Loppua kohti mentäessä se ei jaksanut enää ollenkaan työskennellä siihen suuntaan, mutta kärsivällisesti oon yrittänyt työstää sitäkin kierrosta. Laukka kuitenkin sujui ihan hyvin myös siihen suuntaan, tai ainakin selkään se tuntui ihan hyvältä. Paljon on vielä parannettavaa kaikessa, mutta tästä se lähtee.

Tein ihan perusjuttuja koko tunnin, ja tavoitteena oli saada Desva tasaisemmaksi edestä ja muutenkin rentoutumaan. Tuulen takia ponin keskittyminen oli välillä jossain aivan muualla, mutta välillä meno tuntui tosi kivalta selkään. Hetkittäin sain ponin myötäämään edestä ja taipumaan kunnolla, mutta se saisi vielä paremmin tukeutua ohjaan. Rauhallisuus myös katoaa aika nopeasti laukan aikana eikä selkä ole kunnolla mukana töissä, mutta näitä asioita pitää alkaa työstämään sitten jatkossa. Tähän kertaan olin kuitenkin ihan tyytyväinen!

Toissapäivänä eli torstaina olin taas ratsastamassa Desvalla, ja koulutuuppailulla jatkettiin silloinkin. Menin ilman jalustimia koko tunnin ja taas tuuli tosi paljon. Tällä kertaa Desva oli aika säpsynä ja kyttäili koko ajan kaikkea. Se häiritsi aika paljon työntekoa eikä poni tuntunut välillä kuuntelevan yhtään mitä siltä pyysin. Laukassakin se jostain syystä pukitteli aika paljon ja oli tosi kiireinen, niinkuin se oli koko tunnin oikeastaan. Muutamia ihan ok pätkiä saatiin tunnin loppupuolella, ja oikeaankin kierrokseen poni toimi hetkittäin ihan hyvin.

Tein paljon ympyröitä, lyhyitä pätkiä avoja ja sulkuja käynnissä, sekä pysähdyksiä ja väistön pätkiä. Hirveästi en siltä vielä vaadi, koska perusasioissakin on niin paljon parannettavaa. Selkä pitäis saada kunnolla mukaan hommiin ja liikkeestä aktiivinen muttei kiireinen. Kun ponin saisi kunnolla avuille ja takajalat tekemään töitä, pyöreä muotokin tulisi varmasti sitä kautta. Nyt kaikki jäi vähän niinkuin puolitiehen, mutta eihän kaikki kerralla tapahdu. Desvassa on mulle kyllä ihan jonkun verran haastetta, mutta sen kanssa pitää vaan jaksaa olla kärsivällinen. Kyllä siitä varmasti vielä hyvä tulee.

Postauksen kaikista kuvista muuten kiitos Jatalle!

Harmittavasti epätarkka kuva, tunnin yksi pienistä onnistuneista pätkistä

En olekaan tainnut muuten mainita, että oon saanut viimein vakiopaikan siltä tunnilta Oulunsalossa, jolla olen nyt tän vuoden käynyt. Tällä viikolla peruin tunnin, mutta ensi viikolla koitan päästä sitten kahdelle tunnille. Niistä varmaankin sitten seuraavissa postauksissa, moikka!