Ratsastuskoulun poni

Koko mun ratsastushistorian aikana oon saanu tutustua toinen toistaan hienompiin poneihin, ja oon yks kerrallaan myös menettänyt ne. Osa on jäänyt mulle pieniksi, osan oon joutunut jättämään taakse tallin vaihdoksen takia, ja osa on myyty tai lopetettu. Oon joutunut tekemään vaikeita päätöksiä sen eteen että oon nyt tässä, jättänyt kaiken muun oman ponin takia, ja myöhemmin luopunut siitä.
Pitkään tuntui siltä, etten löydä enää sellaista treenikaveria, jonka kanssa kemiat oikeasti kohtaisi. Se tunne ja rakkaus tätä lajia kohtaan mikä mulla oli ensimmäiset vuodet, tuntui koko ajan vaan katoavan. Jouduin miettimään paljon mitä tältä harrastukselta haluan, ja halusin päästä eroon siitä tunteesta että meni tallille vain siksi että oli pakko, ei siksi että olisi halunnut. Vaikka musta tuntui pitkään juuri tuolta kun Roi oli mulla, en silti vaihtaisi mihinkään sitä kaikkea mitä opin ja koin mun ensimmäisen oman ponin kanssa. Voi olla, että se jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi kun saan kokea, miltä hevosen omistaminen tuntuu.

Alunperin mun ei ollut edes tarkoitus aloittaa juuri Oulunsalossa tunteja, mutta kavereiden suostuttelemana päädyin lopulta sinne. Ensimmäisten kertojen aikana mun huomion kiinnitti pieni harmaanvalkoinen poni, ja päätin toivoa sitä kaksi päivää kestävälle estekurssille. Siitä lähti mun ja Bassen, nyt jo kohta 10 kuukautta kestänyt matka.
Tosiasiahan on kuitenkin se, että Basse on vaan ratsastuskoulun poni. Mulla ei oo mitään päätösvaltaa sen asioihin, enkä pääse tekemään juuri mitään muuta sen kanssa tunneilla ratsastamisen lisäksi. Saan myös paljon kommenttia siitä kun ratsastan Bassella, vaikka olen sille monen mielestä kamalan pitkä, sekin on täysin henkilökunnan päätettävissä kellä siellä ratsastan, joten älkää turhaan siitä huolehtiko. Toivoisin itsekin että Basse olisi isompi niin mun olisi helpompi mennä sillä, mutta se nyt on tuon kokoinen mitä on.
Koko ajan päässä pyörii myös ajatus siitä, että Basse voidaan myydä milloin vaan, enkä enää koskaa näkisi sitä. Oman ponin kanssa sai päättää kaikesta itse, varmistaa että sillä on kaikki hyvin ja itse hoitaa sitä. Tiesi tarkalleen miten se voi joka päivä ja jos jokin oli vinossa, se hoidettiin. Kukaan ei voinut viedä sitä multa vastoin mun tahtoa, nyt en pysty vaikuttamaan noista mihinkään. Käyn tunnilla kerran viikossa, ja silloin parhaani mukaan teen tietysti kaiken Bassen parasta ajatellen, jos sillä ratsastan. Se on vähän, mutta alku kuitenkin.

Ratsastuskoululla käymisessä on kuitenkin myös paljon etuja, ei ole sitä samaa vastuuta kuin oman ponin pitämisessä, ja joka kerta saa opetusta. Mun pitäis vaan oppia taas ottamaan neuvoja ja opetusta oikeasti vastaan, kun kaksi ja puoli vuotta ratsastin lähinnä vaan itsenäisesti ja opettelin kaiken itse.
Kärsivällisyys on myös asia missä mulla on hirveästi parannettavaa varsinkin Bassen kanssa. Oma poni toimi juuri niillä mun säätämillä asetuksilla, ratsastuskoulun ponilta ei tietenkään pitäisi odottaa samaa kun jokainen ratsastaa sillä eri tavalla, eikä sen tarvitse aina käyttää itseään oikein. Basse kun on muutenkin melko haastava, ei mun pitäis ottaa turhaa stressiä siitä jos tunti ei mene aina putkeen. Esteet on kuitenkin meidän päälaji, ja estetunnin jälkeen voi tulla melkein joka kerta hymyssä suin takaisin talliin. Ne hyvin menneet tunnit muistuttaa aina siitä, miksi just Basse on maailman paras poni. Pelkkä sen näkeminenkin saa mut aina paremmalle tuulelle, oli se sitten ennen tuntia tai huonosti menneen tunnin jälkeen, poni piristää aina mun mieltä. Se kertoo jo jotain siitä miten mahtavan ponin oon löytänyt, kun oikeesti nautin ihan pelkästään sen seurastakin. Nyt vaan pitäis oppia elämään hetkessä ja nauttia siitä mitä on, eikä murehtia liikaa tulevaa.

Basse on mulle niin paljon enemmän kun vaan yksi ratsastuskoulun hevosista, se on mulle oikeasti tärkeä ihan eri tavalla kuin kukaan muu, ja oon niin onnellinen että oon löytänyt noin mahtavan treenikaverin.

♥

Hyvää pääsiäistä vielä kaikille!

Epätoivoa ja turhautumista

Meillä on ollut nyt tunnilla kaksi kertaa putkeen koulua, tosin edellisviikon tunnista en tehnyt postausta, koska en saanut kuvaajaa. Silloin menin Gaspacholla ja koko tunti oli lähinnä pelkkää verta, hikeä ja kyyneleitä. Totesin sitten, etten ratsasta enää ikinä kellään muulla kuin Bassella, mutta eipä toiminut meidänkään yhteistyö enää koulupuolella. Olin nytkin koko tunnin todella turhautunut kun mikään tehtävä ei onnistunut, ja vannoin että siihen loppui mun koulutunneilla käynti.

Alkuverkkojen jälkeen aloitettiin käyntitehtävällä, jossa piti säädellä käynnin nopeutta ja pituutta, sekä joka kulmaan tuli tehdä voltti. Basse alkaa aina kiihdyttää vauhtia kun ottaa ohjat tuntumalle, ja sen käynnistä katoaa rytmi ja siitä tulee tosi kova edestä. Bassea on muutenkin tosi vaikea saada asettumaan ja taipumaan, ja kun se edes vähän myötää niskasta, tuntuu että on pakko heittää ohjat menemään koska pienestäkin liikkeestä se pomppaa takaisin ylös. Basse ei siis ollenkaan tukeudu ohjaan, korkeintaan jos pyydän siltä jotain, se puree kuolaimeen ja tekee juuri päinvastoin kuin olen pyytänyt. En vaan kertakaikkiaan osaa ratsastaa sitä tuon paremmin, kun en saa mitään neuvoja mitä kuuluisi tehdä missäkin tilanteessa.

Käyntien jälkeen jatkettiin samaa tehtävää ravissa, ja lopuksi vielä laukassa. Basse häiriintyi muista hevosista tuolla kerralla vielä normaaliakin enemmän, ja heti aluksi meinasi potkaistakin yhtä. Olin itsekin aika hermostunut kun maneesi oli aivan täynnä, ja ties kuinka monesti joku tuli meidän eteen tai itse meinasin laukata jonkun päälle. Myös näyttävät pukkihyppelyt pääsin kokemaan pariinkin kertaan, joka oli kyllä aivan uutta ja odottamatonta Basselta.

Kiitos taas kuvaajille, Ankulle ja Joannalle!

Ravissa ja laukassa on molemmissa vähän sama ongelma Bassen kanssa, sillä on vain yksi vaihde millä kulkea, ja kun pyytää jotain muuta, laukka laskee raville tai ravi käynnille. Ravi ei ole ollenkaan tahdikasta, vaan menee täysin hiihtämiseksi jos sitä yrittää vähänkään lyhentää. Laukassa taas mennään hirveää kyytiä, tai sitten se tippuu raville kun on yrittänyt liikaa koota sitä ja koko paketti lävähtää käsiin. Meillä on tuollaiset ihan perusasiatkin aivan hukassa, ja tuon tunnin tehtävä sattui nyt vaan olemaan ehkä pahin mahdollinen meille, joten välillä jäin vaan tekemään omia juttuja että tasainen, hyvä tempo löytyisi kaikissa askellajeissa. Ei kuitenkaan saatu koko tunnin aikana varmaan ainuttakaan pätkää, mihin olisin ollut tyytyväinen, ja selkään meno tuntui aivan yhtä kauhealta kuin miltä se näyttääkin, tai pahemmaltakin. On ollut tunnin jälkeen parempikin fiilis, kuin tuon tunnin jälkeen...

Kylläpäs on poni hienosti asettunut sisällepäin...

♥ :D

En hirveästi tykkää tehdä postauksia tosi huonosti menneistä tunneista, tuntuu että vaan valittaa ja koko postaus on kirjoitettu tosi negatiiviseen sävyyn. Mutta tällänen tää harrastus on, joskus vaan mikään ei onnistu eikä sitä kannata alkaa peittelemään. Ei tietenkään voi olettaakaan että aina menisi hyvin, mutta jos joutuu aina tulemaan huonoilla fiiliksillä pois tunnilta, niin kyllä itse kutakin alkaisi varmasti jo ärsyttää. Ongelmahan on siinä, että en vaan tiedä miten mun kuuluisi ratsastaa, että esimerkiksi vaikka juuri Basse tekisi mitä siltä haen, tai edes rentoutuisi vähän. Juuri tuo mua varmaan ärsyttää eniten, kun tietää miten ponin kuuluisi kulkea, mutta ei saa ratsastettua sitä niin..

Muistakaahan kommentoidessa esittää asianne asiallisesti, otan kuitenkin mielellään kommenttia ja teidän mietteitänne vastaan. Palaillaan taas kunhan koulukiireiden keskeltä ehdin koneen ääreen, moikka!

MyDay kisapäivältä!

Kuvista kiitokset Anni-Noora Niemelä, Ida Turpeinen ja Joanna Kuosmonen!

Lauantain kisoista selvitty, ja ihan ehjin nahoin! Tulos ei ollut ihan toivottu, mutta kokemusta rikkaampana lähdettiin kotiin. Postauksen lopusta löytyy paljon toivottu myday-video, johon sisältyy myös kisarata. Sen enempää kisapäivästä en tässä ala kirjoittelemaan, koska videolla kerron kaiken oleellisen, mutta itse radasta voisin muutaman sanan sanoa näin alkuun.

Olin tosiaan Bassen toinen ratsastaja tuolle päivää, se meni siis kaksi rataa. Ensimmäisen radan se meni tosi rauhassa ja hienosti, ja tietysti mulla oli sitten hirveät paineet kun kaveri sai ensin onnistuneen radan. Vielä verkassa Basse oli mullakin tosi rauhallinen, mutta en tiedä alkoiko sitten väsymys painaa vai miksi mun kans sillä tuli niin hirveä kiire, kun meidän radastahan ei tullut sitten yhtään mitään. Heti ensimmäisen esteen jälkeen vauhti lähti kiihtymään, ja tultiin linja neljällä laukalla vaikka tarkoitus oli tulla viidellä. Kaarteissa kaaduttiin hirveästi sisään ja ihan hirvitti, että millon poni kaatuu. Nelos ja vitos esteen välissä laukka vaihtui vääräksi ja mulla ei ollut selässä mitään sananvaltaa vauhtiin, joten vitosesta mentiin ohi. Toisella yrityksellä päästiin yli vaikka tultiinkin vähän pohjaan, ja seuraava hyppy lähti sitten taas aivan liian kaukaa, kun vauhtia oli jälleen liikaa.
En voi sanoa etteikö olisi radan jälkeen ärsyttänyt, oikeastaan aika naurettavankin surkea oli tuo meidän suoritus. Katselin tänään vielä seuran sivuilta tuloksia, ja tajusin siinä sitten että mehän hävittiin koko luokka.. :D Vaan kahdella mun lisäksi tais tulla virhepisteitä, ja koska mulla oli tuon ylimääräisen kierroksen vuoksi hitain aika, se teki meistä viimeisiä.

Tämä ja kaksi seuraavaa kuvaa on verkasta, loput radalta. :)

:D ♥

Maneesilaatu ei valitettavasti ole kauhean hyvä, pahoittelut siitä..

Tällä kertaa ei ihan tavoitteet toteutunut, mutta odotan jo seuraavia kisoja että pääsen ratsastamaan paremmin. Nyt mulla on muutenkin treenimotivaatio korkealla, ja haluan saada mun ja Bassen menosta varmempaa ja tasaisempaa.

Ihan tyhjin käsin ei kuitenkaan kisoista lähdetty, sillä meidän surkealla suorituksella ansaittiin sentään tsemppipalkinto :D Vähän naureskellen kuulutuksen kuultuani menin sitä hakemaan, mutta piristi sentään mun vielä vähän ärtynyttä mieltä. Kiitokset myös Tiitulle joka kuvasi verkan ja radan!

Kertokaahan mitä tykkäsitte videosta! :)

Desvan ratsastus

Kävin nyt viime lauantaina ratsastamassa Desvalla toista kertaa, ja sen liike oli jo huomattavasti parempi kuin ensimmäisellä kerralla. Se on saanut ilmeisesti juosta paljon irti, joten se on varmasti auttanut asiaa. Jostain syystä laukka on ratsastajan kanssa yhä todella vaikeaa, vaikka liikettä siinä riittääkin. Kuitenkin lähtökohdat ratsastamiseen oli jo paljon paremmat ja ponikin liikkui eteenpäin.

Aloitin taas taluttelemalla ponia ja sitten jatkoin selästäkäsin käynnin työstämistä, kun olin hetken kävellyt pitkin ohjin. Oikea kierros oli taas paljon nihkeämpi eikä Desva meinaa millään taipua siihen suuntaan, mutta työskentelin taas paljon siihen kierrokseen että se paranisi. Ravissa tein taas paljon ympyröitä ja etenkin pitkillä sivuilla yritin saada liikettä enemmän eteen ja poniin vauhtia. Takajalat tekevät yhä melko heikosti hommia ja ponin ravi on lähinnä nopean käynnin näköistä ja tuntuista, mutta edistystä siinäkin on jo tapahtunut. Loppua kohti myös oikeaan kierrokseen poni alkoi olla jo parempi.
Vasempaan kierrokseen Desva lähti ajoittain taipumaan jo ihan hyvin ja myötäsi niskasta. Laukkojen jälkeen se on selvästi parempi ratsastaa, vaikka itse laukat eivät oikeen onnistukaan. Taisin saada yhden pätkän ponin laukkaamaan ilman yhtäkään pomppua, muuten se vaan pukitteli ja heitteli päätä. En oikeen tiedä mitä sellaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä, yritin vaan antaa tilaa ja ohjaa, ja pyytää tietysti eteenpäin. Kentän sivut on vaan sen verran lyhyet ettei pitkiä pätkiä pysty laukkaa ottamaan, joten muutaman pompun jälkeen joutuukin jo ottamaan raville ja yrittää sitten seuraavalla pitkällä sivulla uudestaan.

Kuvista kiitos Jatalle!

Tämä taisi olla aikalailla ainut laukkakuva, ei erityisen kauniin näköistä menoa.. Pukit oli tällä kertaa myös vähän isompia kuin viimeksi, joten useissakin laukannostoissa sain vähän taiteilla pysyäkseni selässä.

On se vaan mukava poni, vaikka aikaa varmasti menee että se alkaa taas liikkua normaalisti.

Tänään mulla on vielä Oulunsalossa tunti ja huomenna itse kisat, huii! Kertokaahan kommenteissa mitä tykkäsitte tästä postauksesta, moikka! :)

Minä kisoihin?

Arvatkaapa kenellä on lauantaina kisat? Jep, mulla!

Perjantaina olin tavalliseen tapaan tunnilla, ja pääsin pitkästä aikaa hyppäämään Bassella. Tajusin siinä sitten, että nehän olivat tosiaan viimeiset treenit ennen kisoja, koska ens perjantain tunnilla on koulua ja lauantaina onkin jo itse kisat.

Ilmottauduin siis tässä jokunen aika sitten Bassella ousan järjestämiin estekisoihin, luokkaan 60-70cm. Ajattelin aloittaa suht matalasta, koska edellisistä kisoista onkin jo vierähtänyt melko kauan, ja mua jännittää ne jo nyt tosi paljon. En ollut kerennyt edes ajatella koko kisoja ennen viime tuntia, mutta kun treeni meni aivan tosi huonosti, niin alkoi ne kisatkin jännittää ihan tosissaan.

Tunnin tehtävään kuului kaksi estettä kolmikaarisen kiemurauran varrella, linja ja yksittäinen okseri. Bassella oli vähän turhan paljon virtaa, varsinkin kun esteet nousivat niin ponin vauhtikin kasvoi. Muutenkin tuntui ettei mikään oikeen onnistunut, kun pitkään meillä on mennyt jo aika hyvin ja nyt ei sinne päinkään. Kerran poni luikahti esteestä ohi ja kerran jouduin itse kääntämään pois ja tekemään ympyrän, kun vauhtia oli liikaa. Myöskään laukat ei aina vaihtunut eikä Basse oikeen kuunnellut mun apuja. Toisen pitkänsivun yksittäinen este taisi olla ainoa jolle hypyt onnistuivat.
Uhkasin siinä sitten jo perua ilmottautumiseni, mutta opettaja sanoi ilmoittavansa mut uudestaan jos perun.. :D Ollaan me kuitenkin Bassen kanssa jo monta kuukautta treenattu, niin enköhän mä yksistä kisoista selviä kun tollanen poni on alla. Vaikka mua jännittääkin tosi paljon, niin kisatilanteet on aina myös tosi hauskoja ja hyvää kokemusta tälläiselle, joka ei oo vielä hirveästi kisannut.

Kuvia ei viime tunnilta ole, mutta lyhyen koosteen tein. Kiitos taas Ankulle kuvaamisesta!

Mun viime kisat ajoittuvat tosiaan noinkin kauas, reilusti yli vuosi kerennyt tässä vierähtää. Tavoitteena nytkin saada vaan puhdas ja hyvä rata, koska sillä jo ansaitsee ruusukkeen.

Ajattelin muuten tehdä kisapäivästä jonkunlaista myday videota / videopostausta, miltä kuulostais? Kertokaahan kommenteissa jos haluaisitte että kuvaan sellasen, palataan seuraavan kerran Desvan kuulumisten parissa!

Viikonloppu heppailemassa!

Viimein pääsen kirjoittamaan viime viikonlopun vuokrauksesta, ja luvassa on taas paljon kuvia. Ne jotka ovat seuranneet mun blogia pitempään, tietävät ehkä vähän jo tollasen vuokrauksen käytännöistä. Oltiin siis porukalla perjantai-illasta sunnuntai iltaan Ahon tallilla, ja lauantaina sekä sunnuntaina saa molempina päivinä ratsastaa kolme tuntia vuokrahepallaan. Itse jätin kuitenkin sunnuntain viimeisen tunnin ratsastamatta, jotta pääsin vähän aijemmin kotiin ja valmistautumaan seuraavan päivän koulupäivään. Viikonlopun ratsuna mulla toimi tällä kertaa Kalle niminen poni!

Ensimmäinen tunti oli tavallinen koulutunti satulan kanssa, ja totuttelin vain Kalleen ja humputtelin menemään. Siitä onkin jo tosi kauan kun oon viimeksi tolla ponilla ratsastanut.
Koulutunnin jälkeen poni ei saa olla hikinen, joten en uskaltanut juuri mitään tehdä kun Kallella on sen verran huono kunto, kun ilmeisesti aika epäsäännöllisesti saa liikuntaa. Kerran poni otti ja lähti kaverin perään kun kävelin pitkin ohjin, mutta muuten se oli aika kiva. Tosin se ei osaa nostaa vasenta laukkaa ollenkaan (ollut koko 6 ja puol vuotta sellanen minkä ajan ponin oon tuntenut), joten jätin suosiolla laukat siihen suuntaan pois, ettei tarvitse vastalaukkaa mennä. Minkäänlaista pyöreää muotoa en lähtenyt edes hakemaan, kun ei noita poneja ikinä ratsasteta oikeinpäin, niin en minäkään ihmeisiin pysty.

Hyviä kuvia ei oikeastaan ollut ollenkaan tämän lisäksi, joten mennään suoraan estetuntiin!

Ensimmäinen tunti ratsastettiin heti yhdeksältä, ja toinen oli joskus puolen päivän jälkeen. Silloin oli vuorossa esteitä. Kauan sitten ihastuin Kalleen juuri estetunnilla, ja nytkin se oli tosi mukava. Se oikeesti näyttää siltä että se nauttii hyppäämisestä, ja tollasilla pienillä esteillä se on kans tosi taitava ja hyppää kivalla tyylillä. Siks mua vähän ihmetyttää sen pelleily, mitä se usein tekee just estetunneilla. Tää tunti meni meillä kuitenkin tosi hyvin ja ponikin oli kunnolla.
Hypättiin perus kahden laukan sarjaa, sitten muutamaa yksittäistä estettä kuten porttia ja trippeliä. Korkeimmillaan esteet oli 60cm, kun sitä korkeampaa ei saa tuolla hypätä ilman erityislupaa. Kalle oli ihan super tällä tunnilla.

Poni ihan innossaan, lähti vähän kaukaa :D

Kallesta kuoriutu viikonlopun aikana oikeen kiva poni ♥

Päivän viimeinen tunti on aina vaan rentoa humputtelua ilman satulaa, niinkuin nytkin. Otettiin jotain pieniä leikkejä ja ravailtiin vaan pitkin ohjin. Hirveästi kuvia ei ole tältäkään tunnilta kun alkoi jo hämärtää sen verran paljon. Kalle oli kuitenkin kiva myös tällä tunnilla, kerran taisi viestissä vähän innostua ja ruveta pomppimaan.

Sunnuntain ekalla tunnilla oli esteitä, jonka oon usein tykännyt myös mennä ilman satulaa. Vähän mua ehkä pelotti, koska Kallella on tapana heitellä ratsastajia selästä esteen jälkeen jos ei oo tarkkana. Hienosti se sitten onnistu mutkin heittämään kenttään alkutunnista kerran, kun hyppy lähti vähän kaukaa ja poni käytti tilanteen hyväksi. Säikähin melko paljon, koska tulin suoraan tälle vasemmalle kädelle alas ja solisluuta vähän kirpas. Onneksi ihan säikähyksellä selvittiin ja jatkoin tuntia normaalisti, ja loppu tunti menikin sitten tosi hyvin.
Keskellä kenttää oli portti, pitkillä sivuilla sarja ja linja. Hypyt onnistu tälläkin tunnilla alkua lukuunottamatta hyvin ja poni oli hienosti.

Inhottavan paljon tuli lunta kun häiritsee jo näissä kuvissa..

Tää on kyllä aika taidokas.. :D

uus yritys heti perään.. eipä saanut alas ja tän jälkeen ei enää pelleillyt.

Taas tarkennus hiutaleissa...

Tää on musta tosi kiva kuva, ilme vaan oli aivan kamala (niinkuin kaikissa muissakin kyllä) :D

Ennen sunnuntain toista tuntia on paikkojen siivous, joten tämä tunti menee aina vasta iltapäivälle. Siivottiin ponien karsinat ja omat sotkut, ja sen jälkeen lähdettiin ratsastamaan. Tän jälkeenkin olis saanut vielä yhden tunnin ratsastaa, mutta niinkuin jo sanoin, en sitä ratsastanut. Ponikin oli varmasti ihan tyytyväinen päästessään jo tarhaan syömään kavereiden kanssa.
Tunti itsessään meni taas hyvin ja poni käyttäytyi kunnolla. Otettiin vaan ilo irti viimeisestä tunnista ja köpöteltiin menemään ympäri kenttää. Alko tuo kolme tuntia putkeen ilman satulaa meno jo vähän tuntua, mutta kivaa oli joka tunti. Muutenkin meillä oli tosi onnistunut vuokraus ja kiva porukka. Oon kuitenkin melko varma että tää jäi nyt mun viimeseksi vuokraukseksi, tai ainakin pidän kunnon tauon ennenkun seuraavan kerran vuokraamaan menen. Kaikki mun lemppari ponit on niin pieniä etten niillä enää kehtaa mennä, eikä henkilökunnan homma ihan toimi niin ei hirveästi houkuttele sinne enää mennä.

Kiitos huipusta viikonlopusta ♥ (+ Neea joka ei oo kuvassa)

Tein myös videon meidän viikonlopusta, ja se on lähinnä nähtäväksi näille ketkä siinä esiintyy, joten ei kannata ottaa sitä kauhean tosissaan. :D Toivottavasti kuitenkin kaikki jotka sen haluaa katsoa saa sen tässä näkymään puhelimellakin, kun taaskaan se ei oikeen toimi.

Eilen mulla alkoi myös hiihtoloma, joten nyt pitäisi tulla postauksia vähän tiheämpään tahtiin. Mulla oli tavalliseen tapaan taas tunti Oulunsalossa, joten siitä seuraavaa postausta. Kertokaahan mitä tykkäsitte tästä, moikka!