Viikon heppailut

..tai no, kuvat Roista on jo muutaman viikon vanhoja, mutta tämä tuntui sopivalta tilaisuudelta ne tänne julkaista. Nyt kuitenkin tämän viikon ratsastuksiin. Olin nimittäin poikkeuksellisesti torstaina Oulunsalossa tunnilla, koska perjantaina olisi ollut eri opettaja ja halusin meidän vakio-opettajan tunnille, joten päätin mennä torstaina tuuppailemaan koulua. Minulle oli jaettu tallin toinen uusista tulokkaista, Paula niminen poni, tai no oikeastaan hevonen. Se on aivan ponin näköinen, ja sillä on tosi pikkuiset ponin askeleet, mutta se on kuitenkin ihan hevonen kooltaan ja rodultaan. Jostain syystä se myös muistutti aika paljon Roita ratsastettaessa, tai sitä millainen Roi jossain vaiheessa oli.

Aluksi Paula oli melko epätasainen ja jännittynyt edestä, ja kipitti tosi pientä askelta. Alkuravien ja laukkojen jälkeen se rupesi toimimaan kuitenkin aika kivasti, vaikka olikin vähän sählä. Tunnin tehtävänä jäätiin pyörimään pääty-ympyrille, puolet toiseen päähän ja loput toiseen päähän maneesia. Siinä alettiin ravissa asettamaan hevosia ensin sisälle, ja myöhemmin ulos, ja lopuksi otettiin vielä laukkaa ympyrällä.

... :D

Olin tällä kertaa vähän helpommalla tunnilla, joten opettaja kerkesi neuvomaan tosi hyvin mun asentoa ja sitä, miten pystyn vaikuttamaan paremmin hevoseen, kun itse tehtävä ei ollut vaikea. Paula rupesi loppua kohden kulkemaan aika kivasti, hyvä tempo löytyi ja poni alkoi rentoutua, ja se tuntui muutenkin mukavalta ratsastaa. Lopuksi etenkin laukassa saatiin tosi kivoja pätkiä, ja loppuravit poni ravasi tyytyväisenä vähän pidemmällä kaulalla. Siinä vois jopa olla mulle treenikaveri kun Basse lähtee, mutta pahasti pelkään etten sitä kovin usein saa tunneille, kun se on jo nyt niin suosittu. Ponimainen olemus, mutta tarpeeksi iso mulle, kuulostais melkeen täydelliseltä...

Tunnilta ei valitettavasti ole kuin muutama puhelinkuva, joten nämä Roi-kuvat pääsee nyt kuvittamaan postausta. Olin siis tuossa pari viikkoa sitten Lotan mukana tallilla, ja pääsin menemään Roilla loppuverkat. Lottahan siis hyppäsi tuolla tunnilla pitkän tauon jälkeen, joten ottakaa huomioon kuvia katsellessanne, ettei Roi enää keskittynyt ollenkaan työntekoon kun oli niin tohkeissaan hyppelystä. Meno oli siis melko reipasta, mutta oli ihan hauska päästä pitkästä aikaa tuonkin palleron selkään!

Tänään olin taas Desvan luona, ja menin ilman satulaa koska se oli juuri Ellillä käytössä. Tein tosi paljon tehtäviä käynnissä, erilaisia ympyröitä, väistöjä ja etuosakäännöksiä. Desva jättää helposti ympyröillä takaosan vähän sisäänpäin ja lähtee puskemaan sisälle, joten yritin saada takaosaa väistämään paremmin ja muutenkin aktiiviseksi, joka onnistui ihan ok.
Tunti meni kaiken kaikkiaan ihan hyvin, heti alusta asti Desva oli tosi kivan tuntuinen ravissa, ja siinä saatiinkin oikein hyviä pätkiä. Ilman satulaa laukatessa poni rupesi jostain syystä hirveästi protestoimaan pomppimalla ja luimimalla, vaikka satulan kanssa laukkaa ihan iloisesti. En ottanut sitten kuin muutamat nostot molempiin suuntiin, jonka jälkeen otin pitkät loppuverkat.

Mitä tykkäätte tällaisista postauksista missä on useammalta kerralta juttua, onko liian sekavia?

Ja vielä tähän loppuun pientä ilmoitusasiaa, ollaan nimittäin lähdössä Espanjaan viikoksi ensi lauantaina, eli sinä aikana ei ole tulossa postauksia. Todennäköisesti pääsen vielä perjantaina tunnille, mutta siitä en luultavasti kerkeä postata ennen lähtöä. Tämä siis saattaa jäädä viimeiseksi postaukseksi nyt hetkeen, mutta kunhan olen lomailuni lomaillut niin yritän taas kiristää postaustahtia, kuulemisiin!

Hyvin menneet hypyt

Edellistunnin synkistä fiiliksistä nyt taas iloisempiin tunnelmiin. Pääsin nimittäin taas hyppäämään Bassen kanssa perjantain tunnilla, ja meillä meni tosi hyvin. Tällä kertaa tehtävä oli aika simppeli, mutta samalla myös oikein kiva. Toisella pitkällä sivulla oli kolmen esteen sarja, toisella kahden esteen ja lävistäjällä pysty. Hypyt lähti suurimmaksi osaksi hyvistä paikoista ja oli muutenkin onnistuneita, ainoastaan toisen sarjan sinivalkoinen okseri tuotti vähän ongelmia. Kerran otettiin puomi alas, ja laukka vaihtui joka kerta vääräksi vasemmassa kierroksessa juuri tällä okserilla. Oikeaan kierrokseen tuli sitten parempia hyppyjä. Basse oli koko tunnin hyvin kuuliainen ja muutenkin mukava ratsastaa, vaikka vauhtia riittikin. Sain hyvin korjattua viime kerran virheitä ja tunnista jäi tosi hyvä fiilis. Oon kyllä tyytyväinen sekä poniin että itseeni.

Suurkiitokset taas kuvaajille, tämä ja viimeinen kuva + videot on Ankun ottamia, lopuista kiitos Joannalle!
Ja heh, tainnut olla hauskaa mulla.. :D

Aluksi esteet oli tosi matalia, ja tultiin rata pari kertaa ristikoina. Tämän jälkeen tultiin sama rata taas pari kertaa ja esteet oli ehkä noin 60-70cm. Ensimmäisellä kerralla näillä korkeuksilla rata meni vähän pipariksi, päästin Bassen liian pitkäksi ja pari hyppyä lähti huonosti. Toisella kerralla meni jo paljon paremmin.

En ollut ennen hypännyt Bassella tuollaista kolmen esteen sarjaa, ja se jännitti mua jostain syystä heti. Pelot osoittautuivat kuitenkin turhiksi, ja päästiin joka kerta kaikki esteet puhtaasti läpi. Lopussa opettaja nosti viimeisen okserin metriin, ja voitte vaan kuvitella mun kauhistuneen ilmeen siinä vaiheessa. Oon yhdellä tunnilla aijemminkin jo hypännyt Bassen kanssa saman korkuisen esteen, mutta tuollaisen sarjan viimeisenä esteenä, ja vielä okserina se tuntui hirveän pelottavalta. En oikeastaan edes tiedä mikä mua pelottaa, koska Basse on tosi taitava ja varma hyppääjä, ja oon jo monta kertaa mennyt sillä ihan korkeitakin ratoja. Jostain syystä oon kuitenkin aina tosi hermostunut ja jännittynyt radalla, vaikka se ei musta näykkään varsinaisesti epävarmuutena tai ns. alisuoriutumisena. Nytkin ylitettiin viimeinen okseri ongelmitta, vaikka kunnolla varmistelinkin että mennään siitä yli. Basse sai isot taputukset ja tallissa vielä linimentit jalkoihin. On se kyllä niin hieno!

Oon jo pitkään tehnyt vahingossa tota että jännitän / nostan mun olkapäitä hypyn aikana, jännä että nyt ainoastaan tällä esteellä tein sitä. :D

Tykkiponi ♥

Jättäkäähän kommenttia!

Hyvä treeni

Viimeksi olinkin ratsastamassa Desvalla silloin kun oli vielä lumet maassa ja miinusasteita. Nyt sille on otettu jo satula käyttöön ja se on parantunut ratsastettavuudelta tosi paljon. Viime sunnuntaina olin pitkästä aikaa ratsastamassa sillä, ja treenistä jäi tosi hyvä fiilis. Laitettiin Desvalle kuitenkin kuminauhat, jotta poni lähtisi rentoutumaan paremmin. Liike oli edelleen vähän laiska ja lyhyt, mutta huomattavasti jo parempi kuin viime kerralla. Ravissakin ponista olisi voinut varmasti saada vielä paljon enemmän irti, mutta en vaan itse osannut pyytää. Aluksi meno oli taas melkoista sipsutusta, mutta lopuksi poni ravasi jo tosi hyvin.
Laukkaa pystyi nyt jo ottamaan koko kenttää ympäri, koska ei tarvinut varoa että poni liukastuisi kun kenttä oli sula. Desva oli vielä aika jännittynyt, mutta yllätti mut positiivisesti miten hyvin se jo laukkasi. Ilman satulaa se ei suostunut yleensä ottamaan kuin muutaman laukka-askeleen ja niihinkin sisältyi usein muutama pukki. Nyt se laukkasi tosi sujuvasti ja myötäsi niskastakin ihan kivasti. Kuminauhoista oli varmasti paljon apua, mutta on Desva mennyt myös paljon eteenpäin.

Postauksen kuvista kiitos Jatalle!

Ryhti..

Pienet pukit poni heitti laukkojen alkuun, mutta muuten meni tosi hyvin.

Desvalla on tosiaan nyt estesatula, joten jouduin aika lyhyet jalustimet laittamaan jos joku sitä ihmettelee.

En taaskaan mennyt mitään kummoista tehtävää, ravissa tein paljon ympyröitä ja muutamat pysähdykset. Menin myös hetken kahdeksikolla ja siinä yritin pidentää ravia. Tein muutenkin paljon tempon muutoksia ja tarkoitus oli vaan saada liikkeestä vetreämpi ja aktiivinen, ja poni rentoutumaan.
Laukkaa menin vain uralla tai loivilla isoilla ympyröillä, koska Desvalla ei olla ilmeisesti kovin tiukkoja käännöksiä tehty laukassa vielä tässä vaiheessa. Mutta kuten jo sanoinkin, poni oli yllättävän hyvä laukassa ja liikkui tosi hyvin eteen. Loppuravit otin vähän pitemmällä ohjalla ja Desva ravasi tosi hyvin kun sai liikkua vähän vapaammin. Oon kyllä niin tyytyväinen poniin!

Välillä Desva meni vähän kuolaimen alle, mutta suurimman osan ajasta kantoi itseään ihan hyvin.

♥

Istuntaongelmia

Taas kerran jouduin lähtemään tunnilta huonoin fiiliksin. Pienet asiat ponin kanssa esteitä kerätessä sai kuitenkin nostettua hymyn takaisin mun huulille, eikä Bassesta ole tietääkseni tullut myöskään kyselyitä vielä. Hoidin ponin huolella ennen tuntia, ja tunnin jälkeenkin olin mahdollisimman kauan sen luona. Vielä en sitä halunnut hyvästellä, koska ajattelin olla siinä toivossa, että saan viettää sen kanssa vielä monta hyvää hetkeä ennen sen lähtöä.

Tunnin tehtävä oli meille aika haastava, ja Bassekin oli tällä kertaa tosi haluton yhteistyöhön. Yhteistä säveltä ei millään ruvennut löytymään, ja vauhtia oli taas liikaa. Rataan mitä mentiin kuului pääty-ympyrä alkuun ja loppuun, jossa hypättiin kolme estettä. Toisella pitkällä sivulla oli taas linja, ja linjan jälkeen tultiin halkaisijalta pieni pysty, josta päästiin taas pääty-ympyrälle eri kierroksesta kuin aluksi. Esteet oli koko tunnin ristikoina tai tosi matalina pystyinä, ja juuri tuollaisilla pikkuesteillä kaikki mun virheet korostuu entisestään. Videoita katsellessa tajusin myös, että eihän mulla ollut edes ohjat kädessä, joten ei ihmekään jos poni ei totellut pidätteitä tai kääntynyt. Suuri ongelma oli myös mun oma istunta.

Lotta oli tällä kertaa mun mukana tallilla, kuvat ja videot siis hänen ottamiaan!

Jostain syystä mulla on juuri tuollaisilla pienillä esteillä hirveästi ongelmia oman istunnan kanssa. Ennen Basse hyppäsi tosi isosti pienetkin esteet, joten totuin siihen että silloinkin pitää mennä kunnolla mukaan. Nyt kun se ei enää juurikaan tee sitä, menen silti turhan paljon hyppyyn mukaan, josta opettajakin huomautti tunnilla. Mun istunta on menny muutenkin jotenkin tosi huonoksi pikkuesteillä, enkä osaa silloin kertoa selkeitä apuja, esim. mihin ollaan menossa ja mikä laukka ponilla pitäisi olla. Tosi monesti laukka vaihtuu juuri vääräksi tai en saa vaihdettua sitä oikeaksi esteen päällä. Menen myös liian eteen satulassa hypyn aikana, jos yhtään ymmärrätte mitä meinaan. Samalla jalat menee liian taakse eikä painopiste ole ollenkaan oikeassa kohdassa. Tätä ongelmaa mulla ei ole isommilla esteillä, silloin hyvä istunta tulee paljon luonnollisemmin.
Toinen ihan perusasia missä mulla on korjattavaa, on pidätteet. Lähden ihan huomaamatta automaattisesti tekemään tosi epätasaisia ja varmasti ponillekin epämiellyttäviä pidätteitä, jotka eivät mene läpi. Tämän takia joudun koko ajan olla vetämässä ohjista, kun en kerralla saa Bassea kuuntelemaan mun apuja. Basse oli kyllä muutenkin normaalia huonompi ratsastaa tuolla tunnilla, mutta eniten jäi ärsyttämään kun ei itse ratsastanut paremmin. Ei se auta kuin odottaa ensi kertaan ja paneutua silloin noihin ongelmakohtiin.

Ihan hävettää nuo ohjat, miten oon ees pystynyt ratsastaa tuollasilla... Ei sitten tullut mieleen lyhentää niitä vaikka puolella metrillä. Noh, tuosta koosteesta ainakin näette varmaan nuo ongelmat joista puhuin, kerran mentiin alussa myös ohi yhdestä esteestä kun mun apujen käyttö tais olla vähän hukassa. Mutta ehkä nyt oli taas tämmösen huonomman tunnin vuoro, kun viimeksi meni niin hyvin. Ens kerralla pitää sit vaan ratsastaa paremmin!

♥

Tänään olin pitkästä aikaa ratsastamassa Desvalla, ja Roinkin selkään pääsin hetkeksi juuri tuona perjantaina ennen mun tuntia. Seuraavan kerran palataan varmaan sitten Desvan kuulumisten parissa, moikka!

Onnistumisen iloa ja huonoja uutisia

Alunperin mun piti kirjoittaa vaan hyvin menneestä tunnista ja siitä, miten mukava Bassen kanssa on tällä hetkellä treenata. Päästiin pitkästä aikaa hyppäämään kisojen jälkeen, ja tunti meni tosi kivasti. Alkuverkoissa Basse tosin oli jotenkin normaalia nihkeämpi ja tiputteli laukasta raviin volteilla. Nappasin raipan mukaan ja poni oli heti paljon virkeämpi, mutta heitin sen pois ennen kuin alettiin tulla tunnin oikeaa tehtävää, että vauhti säilyy rauhallisena. Tuo osottautuikin tosi järkeväksi tavaksi, Basse oli herkkä avuille ja kuuliainen, mutta vauhtia ei ollut yhtään liikaa. Kerran ennen ravilähestymistä rikottiin laukalle, mutta muuten meni tosi hyvin.

Päästiin tunnin aikana menemään koko rata vain kaksi kertaa, mutta se oli aika pitkä ja siihen kuului mm. tuo äsken mainitsemani ravilähestyminen, okseri, trippeli, tavallinen yhden laukan sarja ja muutama pysty. Suurin osa hypyistä onnistui ja hyppypaikat oli hyviä, esteet ei nousseet liian korkeiksi vaan oli jossain 70cm - reilu 80cm pinnassa korkeimmillaan. Tunnista jäi kaikin puolin tosi hyvä fiilis, huippu poni! Kuvia ei ole tuon yhden lisäksi enempää, mutta koosteesta näätte taas paremmin tunnin kulun. Kiitos kuuluu jälleen kerran Ankulle kuvaamisesta!

c) Linda

Sitten näihin ikävempiin uutisiin... En voi ees uskoa että joudun sanomaan tän oikeasti, varsinkin nyt kun kaikki alkoi juuri sujua, ja parin kuukauden päästä oltais treenattu yhdessä jo vuosi. Asia mitä oon joutunut pelkäämään siitä asti, kun Bassesta tuli mulle tosi tärkeä ja aloin ratsastaa sillä enemmän. Asia minkä otin esiin jo viime postauksessa, mutta en uskonut sen olevan näinkin ajankohtainen. Basse on myynnissä.
Menin normaaliin tapaan käymään puhelimella Oulunsalon sivuilla, koska siellä on usein jotain ajankohtaista tietoa. Etusivulla on ennenkin ollut " Myydään - hevosen nimi", jos joku on ollut myynnissä. Puhelimella en suoraan nähnyt mitä siinä luki, ja zoomasin lähemmäs. Sillä hetkellä kun tajusin, että siinä lukee Basse, en voi edes sanoin kuvailla miltä musta tuntu. En voinut uskoa sitä. Ei Bassea voida vaan myydä, ei se voi olla totta. Avasin myynti-ilmoituksen ja luin sen, Basse halutaan myydä kisaponiksi yksityiseen käyttöön, koska sillä on niin paljon kapasiteettia eikä se oikeen sovellu ratsastuskouluponiksi. Tottakai ostaisin sen, jos voisin, mutta ei mulla ole sellaisia rahoja, eikä oman ponin pitäminen tällä hetkellä olisi varmaan edes mahdollista. Mä olin niin surullinen.

Voi olla, että Bassen myyminen vie aikaa, ja se voi olla vielä pitkäänkin Oulunsalossa. Tavallaan kuitenkin toivoisin, että uusi koti löytyisi melko pian. On hirveää vaan odottaa ja odottaa että yhtäkkiä se onkin poissa. Joka kerta kun ponin kyytiin nousee, ajattelee vain, että se saattaa olla viimeinen kerta koskaan. En tiedä mitä ajatella, kun Bassen lähtö tulee oikeasti ajankohtaiseksi.

Tein muutama päivä sitten Bassesta juuri videon, joten ajattelin sen vielä laittaa tähän, jos ette ole sitä nähneet. Niin paljon ollaan yhdessä jo koettu ja opittu, mutta niin paljon jää myös kokematta, jos Basse lähtee heti. Maailman hienoin poni ♥