Onnistumisia seuraa epäonni

Yllättävää, että juuri kun kirjoitan postauksen otsikolla Onnellinen, seuraavaksi tapahtuu jotain kamalaa, ja kaikki se onni kääntyy epäonneksi. Viime viikon sunnuntaina mulla ois ollu kisat Ellillä tallinmäellä, ja sitä varten menin jo lauantaina ottamaan pari hyppyä Ellin kanssa sekä tarkoitus oli jäädä Jatalle yöksi. Oltiin jo lopputunnin puolella tulossa viimeisiä ratoja, ja nostettiin yks este vähän isommaksi. Se oli sarjan jälkimmäinen este, ja oltiin tultu vaihtelevasti väliä joko kuudella tai seitsemällä laukalla, eli väli oli vähän hankala Ellille. Lähestyttiin estettä aika reippaasti, sillä ponilla oli paljon virtaa, mutta yritin saada väliin mahtumaan se seitsemän laukkaa, koska este oli korkeampi ja Elli tavallisesti hyppää mielummin läheltä. Askeleet ei kuitenkaan passannut, ja poni pysähtyi kuin seinään ja veti pään alas. Ensimmäistä kertaa Jatalla ollessaan poni sai mut alas selästään.
Lensin tosi lujaa päälleen maahan, ja siitä selälleen alemman puomin päälle, ja ylemmän alle. Ensin vähän naurahdin ja voihkin, mutta en päässytkään ylös ja tajusin, että nyt sattui pahemmin. Olkapään / yläselän lihakset kramppas niin pahasti kun löin ne puomiin, että sinne sattui eniten, mutta myös toisen käden peukalo tuntui tosi kipeältä joten katsoin hanskan sisään, peukku oli vääntynyt ulospäin ja olin heti melko varma että se murtui.

Viimein pääsin ylös ja raahauduttiin Jatalle sisään, josta soitettiin mun äitille joka tuli hakemaan mut. Lähdettiin suoraa sairaalaan, jossa menikin sitten puoli kymmenestä puoli neljään yöllä. Käytiin röntgenissä ja lääkärillä, odoteltiin tuloksia ja lopuksi pääsin kipsattavaksi. Vasen solisluu meni poikki, ja pieniä paloja irtosi kokonaan. Myös oikea peukku murtui, siitä irtosi pala joka oli kiinni nivelessä, ja siitä sanottiin suoraa että ei varmaankaan parane pelkällä kipsauksella. Kotiin kuitenkin lähdettiin näillä tiedoilla parantumaan.

muutama vanha kuva kuvittamaan postausta

Tiistaina saatiin soitto, että molempien murtumien tilanne oli niin huono, että ne leikataan torstaina. Siihen kaatu mun maailma, lisää kipua ja lomailua kaikesta, taas. Ilman leikkausta olisin päässyt takaisin satulaan heti parin kolmen viikon jälkeen, nyt menee ainakin kuudesta seitsemään viikkoa että voin ees haaveilla taas ratsastuksesta. Toki tää saatto vaikuttaa muhun ratsastajanakin, koska ekaa kertaa mulle kävi näin pahasti tippuessa. Pieni estekammo mulla on ollut jo pitkään, heti kun esteet nousee isommaksi alan jotenkin jännittää, joten nyt voi olla vielä vaikeampi luottaa että niistä esteistä päästään yli. Sen näkee kuitenkin sitten kun pääsen taas ratsastaa ja hyppää, pitää nyt toivoa parasta!

Leikkauksen jälkeen olin kaks yötä sairaalassa, koska kivut oli niin kovat että hoitajat katso parhaaksi pitää mut siellä pari yötä että saan tarpeeks kipulääkettä ja helpotusta pahaan oloon. Solisluun päälle laitettiin siis jonkun näköinen lasta, ja peukkuun ruuvi. Nyt oon kuitenki jo kotona parantumassa, ja olo alkaa kokoajan tuntua paremmalta! :)

solisluun leikkausarpi näyttää tältä tällähetkellä

mulla on nyt oikeestaan noi neljä sormea vaan käytössä, joten tää postauksen kirjottaminenkin oli aika vaikeeta ja rankkaa :'D

Katsotaan nyt missä merkeissä palataan seuraavan kerran, moikka!

Onnellinen

Pitkästä aikaa mä oon oikeasti onnellinen. Selvisin jopa ensimmäisestä koeviikosta, ja mikä tärkeintä, Basse on taas kunnossa. Pääsin ratsastaakin sillä jo perjantaina, ja hypättiin koko tunti sellaisia kavaletin kokoisia ristikoita, ja mentiin vähän erikoisempaa rataa. Käytännössä tehtävä oli pelkkiä ympyröitä, joiden varrella oli esteitä.
Tunti ei mennyt meidän osalta kovinkaan hyvin, sillä en oo oikeen tollanen miniesteiden ratsastaja, mutta tietenkin ensin pitäis saada ratsastus kuntoon pienemmillä esteillä ja vasta sitten lähteä nostamaan. Ja vaikka monen monta hyppyä meni pieleen, en olis ollut kenenkään muun hepan selässä mieluummin kuin Bassen.

Oon kerennyt tässä Bassen saikun aikana mennä myös toisen kerran Catleenilla, jolloin hypättiin rataa missä esteet oli n. 80-90cm. Ei mennyt sekään tunti ihan nappiin, niinkuin mulla tässä hetkeen ei oo oikeen mikään ratsastuskerta mennyt, mutta silti oon ihmeen hyvällä tuulella. Eihän sitä auta kun jatkaa reenaamista ja tehdä töitä sen eteen, että alkaa mennä taas paremmin.

Torstaina olin taas Jatalla ratsastamassa Ellillä, ja menin ihan perus koulujuttuja ilman satulaa, sekä puomeja. Samaan aikaan Jatta ratsasti Desvalla, jota sain myös kokeilla lopuksi. Elli on mennyt kyllä hirveesti eteenpäin ja oli taas oikeen mukava ratsastaa, vaikka laukka onkin edelleen vähän vaikeeta. Myös Desvan tilanne kuulostaa oikeen lupaavalta, ja siitäkin varmasti vielä poni tulee kun Jatta sitä kuntouttaa ja ratsastaa. Oli tuokin kyllä kiva ilta poneilemassa!

Muutama käyttämätön kuva tunnilta ennen Bassen ontumista, nämä c) Henna

♥

Mulle iski hirvee inspiraatio yhteen biisiin just kun Basse oli saikulla, joten tuli sitten väserrettyä tällainen. Aluksi aijoin myös tehdä viime perjantain tunnista koosteen, mutta laitoin sitten niitä pätkiä tuohon videoon jälkeenpäin, joten tällä kertaa jätin koosteen tekemättä. Video on siis vähän surullisempi, ja ihan tunnelman takia mustavalkoinen, mutta tän tarkotus olikin olla sellanen "parane pian Basse", mutta se kerkesikin parantua nopeammin kuin luulin, onneksi. Kuitenkin tätä videota tehdessä oli vähän tunteet pinnassa, kun luulin että poni olisi pahemmin kipeä..

Kertokaahan mitä tykkäsitte videosta ja itse postauksesta, moikka!

Ponit kentällä

Olin viime viikolla tavalliseen tapaan ratsastamassa Ellillä, ja menin ihan perus koulujuttuja taas. Tunti tosin jäi vähän vajaaksi koska Jatalla oli kiire valmennukseen, mutta ihan hyvin me kerettiin tuuppailla ja ponikin pääsi tekemään kunnolla hommia.
Tein aika paljon temponlisäyksiä, pysähdyksiä ja väistöjä, ja kokeiltiin myös muutamat laukanvaihdotkin. Poni oli tosi kivan tuntunen ratsastaa, ja ehkä vähän turhankin energisellä tuulella, mutta ainakin liikkui omalla moottorilla. Muuten vauhdin kanssa ei oikeastaan ole ongelmia, mutta Elli lähtee helposti laukassa vaan juoksemaan, eikä siltä voi sitten oikeen pyytää mitään. Muuten tunti meni oikeen kivasti, ja ravissa työskentely toimi tosi hyvin.

Lopputunnista Patu päästettiin vielä kentälle irti, kun se oli niin energisen oloinen. Kaikki kuvatkin ovat ihan lopputunnista, kun muun ajan Jatta oli valmistautumassa lähtemään omaan valmennukseen.
Pystyttiin ihan hyvin Ellin kanssa menemään loppuverkat samaan aikaan kun Patu juoksi, ja otettiin me muutama "juoksukisakin" Patua vastaan. ;)

Kaikki kuvat c) Jatta! :)

Jatta sai kyllä hyviä kuvia Patusta ;)

Kisailua Patun kanssa ;)

Ellillekki tuli ihan kunnolla lämmin :D

Tais olla mullakin ihan hauskaa, heh!
Moikka!

Derbykurssi!

Moi! Viime lauantaina oli ehkä yks hauskimmista tunneista millä oon koskaan ollu! Olin nimittäin ilmottautunu tällaselle derbykurssille, jossa siis hypättiin maastoesteitä ja muita erikoisesteitä hevosten tarhassa. Tietysti toivoin siihen Bassea, mutta sitä ei vielä voinut ottaa tunnille, joten tällä kertaa sain ratsuksi Catleenin. Kun kuulin että mulla oli Catleen, mun reaktio oli lähinnä: "Oikeesti? Ai Catleen?" Suupielet valahti samantien maahan ja olin suoraan sanottuna kauhuissaan, koska aina kun Catleen on ollu meijän tunnilla, oon vaan aatellu että tolla en halua ikinä ratsastaa... Mutta eipä siinä paljon valittaa voinut, tunnille oli lähdettävä.

Totesin heti alkuun Lotalle, että noh, on tällä ainakin kiva käynti. Päästiin jopa ensimmäisestä esteestäkin yli ilman suurempia ongelmia. Aluksi Catleen tosin oli vähän sellanen, että se ei joko liikkunut ollenkaan tai sitten liikku liikaa. Kun oltiin tultu muutama este, alkoi yhteinen sävel pikkuhiljaa löytyä. Haastetta ei kuitenkaan puuttunut missään vaiheessa, koska iso ja raskas hevonen oli kyseessä, jota sai ihan tosissaan pidellä.

Suurin osa kuvista jälleen c) Joanna, mutta parista kuvasta kiitokset Idalle, sekä Lotalle joka toimi videoijana!

Alkuun katsottiin että kaikki menee lätäkköön ja tultiin joitain yksittäisiä esteitä, jonka jälkeen alettiin pidentää tehtävää.

Ilmeestä päätellen keskityin ainaki :D

Kun oltiin tultu pari kertaa yksittäistä estettä ja "linjaa", alettiin tulla ihan kunnon rataa. Tilaa oli käytettävänä niin paljon, että radan menemisessä kesti oikeasti aikaa. Tai no, mä ja Catleen oltiin aika nopeita. ;) Mutta yllätyin tosi positiivisesti, koska meillä ei mennyt edes kamalan huonosti. Catleen on oikeesti tosi haastava esteillä, sillä on niin paljon vauhtia, ja kun tuota massaa ja korkeuttakin löytyy niin ei ollut ihan helppoa pidellä sitä. Hypyt meillä pääsääntösesti onnistu kuitenkin hyvin, lukuunottamatta kahden viimeisen radanpätkän okseria, joilla korkeutta oli ensin 90cm ja viimeisellä kerralla metri. En päässyt hyppyyn mukaan, kun Catleen painatteli hirveetä vauhtia sille vaikka kuinka koitin pidätellä, joten hyppykin lähti sitten kaukaa. Jäi muuten niin ärsyttämään, kun muuten tunti meni niin hyvin!
Tän jälkeen oli sitten loppuverkkojen aika, ja vaikka silloin fiilikset olikin aika ärtyneet, niin tosi tyytyväinen oon tuohon tuntiin ja itteeni, koska oon oikeesti alkanu oppii ratsastaa erilaisilla ja isommilla hevosilla.

Näin kauniisti meidän metri ylittyi.. :D

Tästä huomaa että toi lätäkkö oli yllättävän syvä tosta kohasta! :D

Koosteesta hahmotatte ehkä vähän paremmin tehtävän ja kaikki esteet mitä mentiin, ja siitä myös näätte miltä meno oikeasti näytti. Superkivaa mulla oli, ja ootan kyllä ens vuoden derbyä ihan sikana!

Pakko myöntää, että ennakkokäsityksistä huolimatta, Catleen nous ehkä jopa mun toiseksi lemppariksi Oulunsalosta! Edelleen Basse on kirkkaasti kärjessä, mutta tää tamma oli kyllä myös tosi kiva. Aika paljonhan se muistuttaa Bassea, mutta (paljon) isommassa koossa. :D

Moikka!

Ronin ratsastus

Tiuha tahti postauksissa vaan jatkuu! Tosin kaikki tulee monta päivää myöhässä.. Mutta tosiaan, keskiviikkona mulla olikin tämän näköinen ratsu alla Ellin sijaan, nimittäin Jatan kisaponi Roni. Oon pari kertaa saanut aijemminkin kokeilla sitä joskus viime syksynä ja talvena, mutta nyt pääsin ratsastamaan koko tunnin.
Roni oli alkuun tosi hassun tuntunen, ja se on niin herkkä kaikille avuille etten meinannut edes itse pysyä mukana. Pienellä pidätyksellä ja istunnan tiivistämisellä se pysähtyi kuin seinään, ja ei tarvinnut kuin ajatella että pitäisi liikkua vähän oikealle niin poni jo väistää sinne. Oli aivan tosi mahtava päästä tuuppeilemaan noin osaavan ponin kanssa!

Kiitos vielä Jatalle ponin lainasta, ja kuvat on myös Jatan ottamia! :)

Alkuun vaan tunnustelin ponia ravissa ja miten se toimii, sekä otin vähän laukkaa. Roni on niin siro ja pienimahainen, miten sen nyt voikaan sanoa :D ..että mun oli vähän vaikee ratsastaa jalalla ja saada pohkeet läpi, mutta onneksi poni toimi pienilläkin avuilla ja kuunteli kokoajan tosi hyvin, niin ei haitannut vaikka olinkin vähän pitkä.
Menin hetken myös ilman jalustimia, ja yritin opetella istumaan Ronin todella vaikeassa ravissa. Oikeasti, se oli vaikeeta.. Myös jalustimien kanssa menin jonkun verran harjoitusravia, mutta lähinnä keventelin koska heiluin kuin mikäkin perunasäkki jos istuin satulassa.
Laukka taas Ronilla on tosi tasainen ja vähän hassukin, mutta sitä oli tosi kiva ratsastaa. Pystyi pyytämään eteen ja laukka rupes pyörii paremmin, ja sitten taas kun otti vähän kiinni poni rupes hyvin kokoomaan itseään hetkittäin. Muoto tosin oli vähän turhan korkea eikä pyöreyttä ollut kokoaikaa, mutta kun itse sain paketin kasaan ja ratsastin oikein, ponikin toimi heti paremmin.
Lopuksi tehtiin vielä laukanvaihtoja ja kokeilin vähän väistöjä. Aikalailla koko tunti meni poniin tutustumisessa ja oikeitten nappuloitten etsimisessä, mutta tykkäsin kyllä hirveesti! Huippu poni ♥

Vihaan noita saappaita niin paljon! :D pitäs hankkia mielummin saappaanvarret tai kokonaan uudet saappaat.

Ryhti vähän lässähti harjotusravissa.. :D

nappasin Jatan ratsastuksen aikana pari söpöä kuvaa Ellistäkin :)

Mielellään menisin kyllä uudestaankin Ronilla, mutta pikkuinen Ellikin riittää mulle aivan hyvin tuuppailukaveriksi ;) Molemmat mukavia poneja!

Tänään mulla onkin oulunsalossa vähän erilainen tunti tiedossa, siitä varmaan sitten seuraavassa postauksessa, moikka!