Vihdoin esteitä

Yli kuukausi ehti vierähtää viime hyppykerrasta, tuntuupa pitkältä ajalta! Viimeisen vuoden kun olen pääsääntöisesti käynyt joka viikko estetunnilla, tuntuu ihan kuin olisin tän kuukauden aikana vaihtanut lajia takaisin kouluratsastukseen. Ja oikeastaan on ollut tosi kiva päästä nyt taas enemmän tuuppailemaan, koska pitkästä aikaa kouluilukin on tuntunut tosi hyvältä.

Pitkän odotuksen jälkeen pääsin viimein menemään tallin kirjavalla tammalla, Camilla. Se on muiden ratsastamana näyttänyt aina tosi kivalta hypätä, joten pitkästä aikaa taas toivoin sitä, ja tällä kertaa myös sain sen. Cami on tosi jäykkä ja sen laukka on vähän erikoinen, mutta esteitä se hyppää tosi hyvin. Ei se ihan liekeissä toki ollut kun mut ensimmäistä kertaa sinne selkään laitetaan säätämään, mutta onnistuttiin me kuitenkin pieniä pätkiä radasta menemään ihan ok!
Alkuverkoissa Cami oli vähän tahmea ja laukka ei oikeen pyörinyt, mutta verkkahypyt meni tosi hyvin. Itse radalla poni taas innostui hirveästi ja oli melko kiireinen, mutta tehtäväkin oli kyllä sellainen, että siinä sai mennä suht reippaasti että välit olivat sopivat. Tuollaiset omalla moottorilla toimivat hepat on kuitenkin juuri mun mieleen, joten sen puoleen tykkäsin kyllä Camista kun siinä oli sopivasti vauhtia.

Kuvat sekalaisesti c) Joanna, Ankku ja Venla & videot on Helenan ottamia. Kiitos kaikille kuvaajille!

Rataan kuului pieni pysty, innari, toinen pieni pysty ja sarja. Molemmat yksittäiset pystyt hypättiin ikään kuin voltin varrella (näätte paremmin koosteesta), ja niiden välissä tultiin innari. Oikeastaan kaikki muut esteet ylittyi ilman suurempia ongelmia hyvältä paikalta, paitsi radan ensimmäinen este. Jouduin tulemaan sen valehtelematta varmaan kymmenen kertaa putkeen, kun joka ikinen kerta Cami otti ylimääräisen askeleen ennen sitä tai meinasi kieltää, ja itse olin menossa esteestä yli jo yhtä laukkaa kauempaa. Tämän takia pääsin kerran ylittämään esteen kaulalla makoillen, ja kerran sain ponin niskasta kunnon iskun leukaan. Muut kerrat rämmittiin yli milloin mitenkin, ja lopulta saatiin vain pari onnistunutta hyppyä tähän. Kyllä vähän hävetti etten noin yksinkertaista asiaa onnistunut korjaamaan toisella tai edes kolmannella yrittämällä, vaan toistuvasti tein saman virheen...

Innari ja sarjaväli oli melko pitkiä, joten niille saatiin tulla sitten aika reippaasti, koska Camin laukka ei ole mitenkään erityisen iso. Muutaman kerran otin Camin ensimmäiselle esteelle liian pohjaan, mutta pääsääntöisesti tuli ihan hyviä hyppyjä. Itsestä vaan tuntui jotenkin tosi avuttomalta siellä selässä, johtunee ehkä tästä hyppytauosta tai sitten vaan uudesta ratsusta... Tunti itsessään meni kuitenkin ihan hyvin, mutta silti mulla jäi jotenkin hirveän huono maku suuhun. Voi että mä odotan sitä päivää kun voin hyvällä omatunnolla, käsisydämellä sanoa että tunnista jäi positiivinen fiilis ja että ratsastin hyvin omasta mielestäni! Sellaista tuntia tässä ollaankin jo odoteltu viimeiset kolme kuukautta..

Taas musta kans tuntuu että mun istunta on huonontunut tosi paljon viime aikoina. Myös ihan mun perus ratsastaminen esteillä on kyllä joskus näyttänyt paljon siistimmältäkin, koska nyt tuntuu että sähellän vaan kaikkea aivan turhaa tuolla selässä.. Toki sitä voi vähän laittaa nyt tän hyppytauon piikkiin, mutta huomasin mä kyllä jo kesällä että mun ratsastus on paljon epäsiistimpää esteillä kuin ennen. Onneksi taas huomenna pääsen tunnille tuuppailemaan, jospa tuo kouluratsastus alkaisi puolestaan nyt sujumaan!

Pahoittelen myös epäaktiivisuuttani täällä blogin puolella, en vaan kertakaikkiaan kerkeä tekemään postauksia useammin, tai sitten vaan motivaatio on hukassa. Tuntuu että jokainen postaus on ihan samanlainen nykyään, eikä kukaan nyt jaksa lukea miljoonatta samanlaista postausta. Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä asiaan, kenties parannuskeinoja tai postausideoita?