Kahden päivän estekurssi

Nyt on käyty estekurssin molempina päivinä hyppäämässä, ja tässä postauksessa kerron kurssin ensimmäisestä päivästä. Tähän sain ratsuksi Faidon, ja kyseessä oli siis re 80cm kurssi, joka kesti molempina päivinä yksi ja puoli tuntia.

Aluksi tehtiin pitkät alkuverkat ja ravailtiin molempiin suuntiin reilusti. Tämän jälkeen otettiin laukkaa, ja Faido oli taas vähän laiskan tuntuinen, mutta liikkui kun pyysi. Tultiin muutaman kerran pikkuinen pysty verkkaesteenä, jonka jälkeen alettiin tulla itse tehtävää, joka oli lähes samanlainen tunnin loppuun asti. Alussa oli siis kaksi ristikkoa joiden väliin tuli yksi laukka, siitä jatkettiin suoraa okserille kolmella laukalla, ja tästä taas kahdelle ristikolle vähän pitemmällä tiellä. Tiesin alusta asti että tuohon kolmen laukan väliin mun on ratsastettava Faidoa paljon eteen, koska väli oli tehty sopivaksi tunnin isoille hepoille. Aluksi hypyt okserille lähtikin tosi kaukaa ja tuli muutenkin usein väärällä laukalla alas, enkä itse päässyt taaskaan heti esteen jälkeen pystyyn. Muutaman toiston jälkeen ne lähti kuitenkin onnistumaan paremmin.

Kuvaajana toimi molempina päivinä Lotta, kiitos siis kuvista ja videoista hänelle!

On se ainaki sulonen :D

Tarkoitus oli siis tulla suht lyhyttä laukkaa sisään, heti toisen esteen jälkeen pyytää kunnolla eteen ja saada askel venymään, ja sitten okserin jälkeen taas heti kiinni ja lyhentää laukkaa. Ensimmäinen väli meiltä onnistui yleensä parhaiten, ja okserin jälkeinen väli oli kaikkein vaikein. Siinä Faido lähti oikeastaan joka kerta puskemaan oikealle, ja varsinkin jos laukka oli vielä väärä, niin oli tosi vaikea saada se tuotua suoraa seuraavalle esteelle. Myöskin pari kertaa lopetin ratsastamisen kokonaan okserille, jos hypystä tuli tosi huono. En edes viitsinyt yrittää kun alku oli jo mennyt pipariksi, vaikka sellaisessa tilanteessa pitäisi juuri tsempata ja jaksaa yrittää loppuun asti. Mun hermot kun on niin huonot, että pienenkin vastoinkäymisen jälkeen tekee välillä mieli heittää hanskat tiskiin.

Lopuksi vaihdettiin vielä suunta ja tultiin tehtävä vasemmasta kierroksesta. Alun kaksi pienempää estettä laitettiin yhdeksi isommaksi okseriksi, joka oli tuossa kierroksessa siis viimeinen este. Tälle tehtävälle sain varsinkin olla patistamassa Faidoa hirveästi eteenpäin, koska väli oli sille taas melko pitkä. En hirveästi tykkää tuollaisista eteenpäin patistettavista poneista, kun tuntuu että itsekin alkaa vaan puskemaan laukkaa ja ratsastus muuttuu hirveän rumaksi, eikä ehdi keskittymään mihinkään muuhun kuin siihen että se hevonen liikkuu. Ihan viimeisillä hypyillä vasta sain Faidon oikeasti syttymään, ja sitten se liikkui oikeasti niin kuin sen olisi pitänyt liikkua koko tunti. Vähän myöhäistähän se oli siinä vaiheessa kun viimeinen kierros oli juuri alkamassa, mutta pitää olla tyytyväinen että kuitenkin viimein tapahtui jotain oikein.

Pahoittelen että näin paljon kuvia taas takaviistosta..

Tää ois ollu kiva kuva, mutta joku tuli just eteen..

Korkein este tällä tunnilla taisi olla 85cm, vaikka muuten tämä ensimmäinen päivä mentiin vielä aika matalia. Oikeastaan Faidolla on ehkä kivempikin hypätä pieniä esteitä, koska välillä tuntui että päästiin juuri ja juuri yli noista lopun esteistä. Ja tiedän kyllä itsekin että mun ratsastus ei todellakaan ole erityisen siistin näköistä noissa klipeissä, varsinkaan tuohon vasempaan kierrokseen, mutta siitä ei silti tarvitse tulla huutelemaan. Fiilikset muutenkaan tämänkään tunnin jälkeen ei olleet erityisen hyvät, ja seuraavalle päivälle halusinkin sitten vaihtaa ratsua.
Onhan tuo Faido tosi mukava poni ja oon käsittänyt että koulupuolella se pääsee vasta kunnolla loistamaan, mutta jos ajattelee että oikeasti haluaisin kehittyä vielä estepuolella, niin Faidokaan tuskin on se joka saa vietyä mua eteenpäin. En mä kuitenkaan sitä sano että luovutan tuon ponin kanssa tähän, menihän meillä nytkin kuitenkin jo selvästi jotkut asiat paremmin kuin viimeksi. Ei menty yhdestäkään esteestä ohi, eikä Faido edes meinannut kieltää noille isoimmille esteille, vaikka sillä ei ilmeisesti olla vielä kovin korkeaa tuolla hypätty. Taas huomaa vasta tätä postausta kirjoittaessa, että kyllä tuosta tunnista positiivisiakin asioita löytyi.

Toisen päivän, eli eilisen tunnista tulee sitten seuraavaa postausta, kunhan mulla on aikaa se kirjoittaa. Siihen valitsin hepan aivan toisesta ääripäästä, ja siitä onkin aikaa kun se heppa on viimeksi mun blogissa esiintynyt. Niistä tunnelmista kuitenkin lisää vasta seuraavassa postauksessa, jättäkäähän kommenttia!