Yksityistunti ratsastuskoululla

Perjantaiksi oltiin siis varattu Lotan kanssa esteyksäri ponipihalle. Onneksi olin siellä juuri tetissä, niin tiesin suurinpiirtein millaisia ne hevoset siellä on, ja osasi sitten toivoa jotakin niistä ratsuksi tälle tunnille. Mää tosiaan toivoin tallin isointa hevosta (n. 180cm) sekä toista hieman pienempää (n. 160cm). Listaan mulle oli sitten laitettu tää pienempi hevonen, mutta paikan päällä se jouduttiinkin vaihtaa, koska se oli hypännyt sinä päivänä jo niin paljon. Kappas, minä joka kerrankin olisin halunnut ison hevosen, päädyin sitten kuitenkin noin 150 senttisen pienen hevosen, Vanillan selkään.
Kaverit oli kertonu aika paljon mulle tästä Vanillasta, ja se ei oikeen luota itteensä esteillä, ja siks kieltelee ja tökkii helposti, vaikka omaakin hyvän hyppytekniikan ja on hyvä hyppääjä. Ennakkoluulot ei sitten ollu tuosta ponista hirveen hyvät, ja olin aika pettyny ku jouduin Kustista vaihtaa pois. No, tunnille silti lähdettiin mielenkiinnolla.

alkuverkkaa

pitkillä sivuilla piti ratsastaa laukkaa eteen ja nousta kevyeenistuntaan

:D

Aloitettiin tehtävällä, johon tultiin ravissa sisään ja jatkettiin esteen jälkeen laukalla, mahdollisimman lyhyellä tiellä käännettiin esteeltä oikealle tai vasemmalle, tavallaan kahdeksikon muotoista tehtävää. Tämän jälkeen tultiin sarjaa ja linjaa muutaman kerran, ja lopuksi yhdistettiin kaikki pätkät niin, että tultiin noin kahdeksan esteen rataa. Siinä esteet oli noin 80-90 senttisiä, ja yksi oli metrin.

Vanillan kans huomasin, että menin tosi helposti liikaa kaulalle, ja tästä syystä myös mun jalat menivät välillä liian taakse hypyssä. Tosin Vanillan hyppy oli niin erilainen kuin Roilla, niin ei kai voi olettaakkaan että heti onnistuu.
Opettaja sai tosi hyvin kyllä korjattua mun virheitä, ja tykkäsin aika paljon sen opetustavasta ja tunti oli muutenkin mukava, vaikka poikkesihan tuolla ratsastustyyli aika paljon siitä, millainen se meillä on yleensä Roin kanssa, ja kun Vanillaa piti enemmänkin ratsastaa eteen kuin pidätellä.

kyllä niitä kieltojakin pari tuli, mutta opettaja sanoikin että ei kannata liikaa luottaa että se hyppää, koska kyttää tosi helposti jos eteen tulee jotain uutta ja pelottavaa, mutta menee yli jos vaan ratsastaa

"ai tosta pitäs yli mennä?!"

Vanillahan on siis vasta nuori, ja kerrankin löysin oikeesti mun tyylisen hepan. Koska Vanillassa on omat haasteensa, ei oo mikään automaatti, mutta toimii jos ratsastaa. Vauhti on just passeli, kulkee omalla moottorilla mutta pysyy käsissä ja on herkkä. Kaiken lisäksi, se on mulle just oikeen kokonenkin ainakin tällähetkellä, tai vaikka pari senttiä vielä kasvaisinkin. Eli voiko yheltä ponilta ees pyytää enempää? Vois melkeen sanoa, että tuo poni oli aika täydellinen. Tai no, eihän kukaan ole täydellinen, mutta siltä se melkein tuntu ;)

haha, voi ei mikä sukellus :D

super Vanski! 100cm

loppuverkat

Tosiaan, olin aivan tosi tyytyväinen tuohon neitiin, ja muutenkin tunti oli omasta mielestä aika onnistunu. Opettaja vielä kerto, että hyppäsin just ponin ennätyksen, siis mitä sillä tuolla tallilla ollaan hypätty! (viimenen estekuva) Varmastihan poni pääsis vieläkin isompaa, mutta se on niin epävarma jos ratsastaja ei auta.
Oli aika mukavaa vaihtelua käydä tollasella tunnilla :)

mahtava poni ♥

Loppuun vielä koostetta tuosta tunnista :)




Kouluthan siis loppu, ainakin mulla, viime lauantaina, ja ihan hyvän keskiarvonkin sain. Iltapäivällä menin katsomaan ylexpoppia Oulun keskustaan kavereitten kanssa, mistä mentiin sitten yöksi Pirpalle. Mikä sen parempaa, kuin viettää päättäripäivää kahen hyvän ystävän kanssa, nukkua teltassa ja syyä kaikkea hyvää!

hauskaa lomaa kaikille!