Mitä usein jätetään julkaisematta

Usein ratsastuskerrasta tuodaan esiin vain parhaimmat palat, kun heppa kulkee kauniissa pyöreässä muodossa, tai itse olet onnistuneessa asennossa juuri sillä sekunnilla, kuin kuva otetaan. Vaikka itsekin olen tähän aina silloin tällöin syyllistynyt, ajattelin nyt julkaista viime perjantain materiaaleja tänne, ja näyttää, että mullakin menee välillä todella huonosti, eikä mun ratsastus oo todellakaan aina siistin näköistä. Haluan että saatte realistisen kuvan tuntien kulusta, oli se sitten risuja tai ruusuja.

Viime tunnin menin Zamirahilla, (koska Basse on loukannut jalkansa ja pitää vähän taukoa hyppäämisestä, mutta ei pitäis olla mitään vakavaa) jolla oon kerran aijemminkin hypännyt. Muistan, että jo silloin mulla oli suuria vaikeuksia päästä hyppyihin mukaan ja muutenkin ratsastaa tota heppaa, joten kuvitelkaa vaan, miltä näyttää meno ilman satulaa hypätessä. Voin antaa vinkin, ei hyvältä. Alunperin mun ei ollut tarkotus ees mennä ilman satulaa, mutta lopulta päädyin kentälle pelkän hepan ja satulahuovan kanssa, kun Zamirahilta kirjaimellisesti vietiin satula selästä. :D

Kuvaajana mulla oli mukana Lotta, ja tällä kertaa materiaalit on videomuodossa, koska kuvat heilahtaa (ainakin mun kameralla ja saatavina olevilla asetuksilla) noin hämärällä melko pahasti.. :D

Rata näytti nyt tältä, eli joka esteellä tehtiin aina voltti (ensimmäisellä kaksi) ja tultiin este uudestaan.

Alettiin melkeen heti tulla tehtävää, ja Zamirah imi kaikille esteille tosi paljon, eli sain kyllä tehä tosissaan töitä sen eteen että askeleet passas eikä poni lähteny rynnimään esteille, vaikka melko monta kertaa siinä epäonnistuinkin.. En päässyt varmaan puoliinkaan hypyistä mukaan, kun Zamirahin hypyt on välillä vähän hassuja, ja kun on muutenkin aika haastava polle kyseessä esteillä. Ilman satulaa meneminen toi toki vielä omat ongelmansa, joten mun ratsastus ei todellakaan ollut kovin nätin näköistä, mutta en tippunut koko tunnin aikana ja siitä oon ylpee!
Lopussa tultiin vielä yks isompi ristikko, ja sitten meillä loppukin jo aika ja piti lopetella. Välillä pitää epäonnistua, että oppii nauttimaan pienistäkin onnistumisista, ei saa lannistua vaikka kuinka huonosti menisi. Onhan se hyvä toisinaan mennä vähän erilaisemmilla hevosilla, kehittää tasapainoa ja mennä haastavempia tehtäviä. Joka tunnista oppii jotain ja seuraavalla kerralla osaa sitten ratsastaa paremmin.

Nämä c) Henna

Satulahuopa ja vyö, niinkuin ehkä videosta huomaatte, valui tosi taakse ratsastuksen aikana, mutta älkää antako sen häiritä.. :D Yleensä en edes julkaisisi osaa noista pätkistä, mutta tällä kertaa pääsette oikeasti näkemään tunnin kokonaisuudessaan, kaikkine epäonnistumisineen. Pitäkää kuitenkin mölyt mahassanne mun epäsiististä ratsastuksesta! ;)

Ulkoasu on myös viimein vaihtunut, siitäkin tulossa omaa postausta kunhan kerkeän sen väsäillä.

Moikka!